Osaamisen tunnistaminen on tärkeä taito nykyisessä työelämässä. Se on taitoa sanoittaa omaa osaamista, tehdä sitä näkyväksi. Osaamista hankitaan eri tavoin koko elämän ajan: opiskelemalla, työelämässä, harrastuksissa, järjestötoiminnassa ja perhe-elämässä. Oman osaamisen tunnistamista voi opetella ja sitä on myös syytä opiskella. Onhan osaamisen tunnistaminen tärkeää niin yksilölle itselleen kuin organisaatiolle ja koko yhteiskunnalle. Käsitys omasta osaamisesta ohjaa koko toimintaamme. Osaaminen vaikuttaa toimijuuteemme, hyvinvointiimme, käsitykseen itsestämme. Suomalaisille omasta osaamisesta puhuminen ei vain ole helppoa – meillä on vähän mentaliteetti, että ei nyt tehdä tästä mitään numeroa. Mutta jos osaamista on ja on myös halua käyttää sitä, silloin osaaminen on tunnistettava.
Osaamisen tunnistaminen voi tuntua vaikealta, kun osaamista on hankittu monilla eri tavoilla. Tutkintojen ja titteleiden kertominen on helppoa, mutta sen kuvaaminen, mitä tutkinnoissa on opittu, ei olekaan enää niin helppoa. Puhumattakaan sitten se, että pitää kuvailla, mitä olen oppinut työelämässä, harrastuksissa, arkielämässä ja järjestötoiminnassa. Digitaalisten taitojen tunnistaminen on ehkä helppoa, kun puhutaan yksittäisistä työkaluista ja ohjelmistoista, mutta puhuttaessa vaikka tietoturvasta, strategista taidoista, tiedolla johtamisesta ja vastaavista, osaamisen tunnistaminen on jo huomattavasti vaikeampaa. Ja helppoa ei ole myöskään saada yhteismitalliseksi arviointeja, osaanko vähän, hyvin vai erinomaisesti. Osaamisen tunnistamiseen tarvitaan jonkinlaiset kriteerit, mitä vasten osaamista peilataan. Kunkin organisaation pitäisi noita vaadittavan osaamisen kriteereitä koota ja niitä vertaillen yksittäinen työntekijä voi sitten omaa osaamistaan suhteuttaa vaatimuksiin.
Ohjaavat kysymykset
Pohdi itsesi kannalta millaista digitaalista osaamista sinulla on ja miten sitä tunnistat
Milloin viimeksi olet miettinyt omaa osaamistasi? Millaista ICT-osaamista sinulla on? Miten hyödynnät työssäsi tuota osaamista? Mikä osaamisalue jää hyödyntämättä?
Miten kuvailet hiljaista tietoa?
Löytyykö sinulle sopivia osaamisen tunnistamisen työkaluja?
Mikä auttaa osaamisen tunnistamisessa?
Sitran Miten osaaminen näkyväksi -kartoituksessa todettiin, että oman osaamisen tunnistamiseen vaikuttavat erityisesti oma aloitteellisuus ja kyvyt tunnistaa osaamista. Noin 60 eri-ikäistä osallistujaa keskusteli osaamisen tunnistamisesta harrastuksissa, työelämässä, opinnoissa, työnhaussa, arjessa ja perhe-elämässä. Noiden keskustelujen pohjalta kiteytettiin seitsemän havaintoja osaamisen tunnistamisesta.
1 Muut ihmiset ovat osaamisemme peili.
Usein oma osaaminen on itsestäänselvää. Oma osaaminen oivalletaan vasta muiden kanssa, esimerkiksi tilanteessa, kun muut eivät osaa jotain, jonka itse osaa.
2 Osaaminen on oppimaamme, josta on hyötyä itselle tai muille.
Oma osaaminen pitäisi pystyä osoittamaan käytännössä ja hiljainen tieto tulee esiin tekemisen kautta.
3 Työyhteisön jäsenillä on vastuu nostaa yhdessä yhteisön osaaminen esiin.
Pelkkä kokemus ei auta tunnistamaan osaamista ellei osaamista pysähdytä pohtimaan. Kollegaa voi pyytää kertomaan työtavoistaan, samalla hänelle tarjotaan mahdollisuus tunnistaa omaa osaamistaan. Työstä saatu palaute on tärkeä itseluottamuksen rakentaja
4 Osaamisen pohtiminen elämän kilpailutilanteissa kapeuttaa kokemukset kielteisiksi.
Omaa osaamista pohditaan usein erilaisissa arviointi- ja kilpailutilanteissa, esim haettaessa työtä. Noissa tilanteissa itsekriittisyys omaa osaamistaan kohtaan yleensä kasvaa. Negatiiviset tunteet saattavat kapeuttaa ajattelua omasta osaamisesta. Harrastusten ja vapaaehtoisten opintojen kautta kertynyttä osaamista harvoin uskalletaan kuvat, koska niitä ei ole välttämättä mustaa valkoisella eikä osaamista ole sanoitettu.
5 Positiiviset tunteet auttavat piilevän osaamisen tunnistamisessa.
Armollisuus ja itsemyötätunto auttavat oman osaamisen tunnistamisessa. Vanhemmalla iällä suhtaudutaan positiivisemmin oman osaamisen tunnistamiseen, kun asiaan ei liity enää niin suuria paineita. Nuorempien kanssa on erityisesti tuotava esiin positiivisia puolia ja kohdennettava mieli siihen, mitä osaa eikä siihen mitä ei osaa.
6 Osaamisemme on monipuolisempaa, kuin mitä ajattelemme.
Usein on epäselvää, mitä asioita uskalletaan mieltää osaamiseksi ja kuka osaamisen tunnustaa. Osaamista peilataan erilaisiin suorituksiin, vaikka osaamisen voisi määritellä sujuvan arjen ja sujuvan työn kautta. Osaaminen on kykyä suorittaa työt sujuvasti ja fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä.
7 Sopiva määrä osaamista jättää tilaa oppimiselle.
Olenko jo ihan täydellinen: osaan kaiken? Mutta silloinhan minulla ei ole tilaa uuden oppimiselle! Sen verran on jätettävä osaamista tunnistamatta, että aina jää oppimisen iloa. “Osaaminen on malja, joka ei koskaan täyty. Sinne mahtuu ja sinne haluaa lisää”.
Opintokeskus Siviksen mukaan osaamisesta voidaan käyttää useita eri käsitteitä, kuten esimerkiksi taidot, kyvykkyys, pätevyys tai asiantuntemus. Osaaminen koostuu tiedoista (sekä hiljaisesta että näkyvästä), taidoista, kokemuksista, asenteista ja verkostoista. Kokemuksen ajatellaan usein olevan työkokemusta, mutta myös elämänkokemus ja esim. harrastukset tuottavat osaamista. Verkostoilla voidaan tarkoittaa ajan tasalla pysymistä ja yhteiskunnassa tapahtuvien asioiden seuraamista.
Osaamista voidaan määritellä myös sen lajin mukaan ja tämä voi auttaa osaamisen hahmottamisessa. Osaaminen voi olla tekemisen kautta hankittua praktista eli hyvin käytännönläheistä johonkin tiettyyn aiheeseen liittyvää konkreettista osaamista. Joskus se on yleisempää ja käsitteellistä eli abstraktia ja formaalia, teoreettista tietoa, joka muodostuu käsitteistä ja malleista ja sitä voidaan hankkia esimerkiksi lukemalla. Osaaminen voi olla myös metakognitiivista, jolloin se perustuu yksilön omaan toimintaan ja sen ohjaamiseen.
Tämä päivän yhteiskunnassa tarvitaan entistä enemmän kykyä hyödyntää osaamista, olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, toimia joustavasti, oppia, vaikuttaa, reflektoida ja toimia yrittäjämäisesti sekä organisoida toimintaa.
Kaikki osaaminen ei ole näkyvää ja varsinkin piilossa olevan osaamisen ja ns. hiljaisen tiedon tunnistaminen ja esille nostaminen on arvokasta.
Osaamisen tasot ovat hyviä apuvälineitä osaamisen arvioinnissa. Niiden avulla omaa osaamista voi peilata vaadittuun osaamistasoon. Osaamistasoja voidaan kuvaata monella tavalla. Tavallisin tapa on kuvata sitä kehittymisen kautta kohti asiantuntijuutta (Kuva 1. TRIM) tai yksittäisten sisältöalueen mukaan (kuva 2)
Osaamista voi myös tunnistaa vaikka Bloomin taksonomian mukaan
| Osaamisen taso | Miten |
|---|---|
| Muistaa | tunnistaa, listaa, toistaa, tietää |
| Käsittää | selittää, antaa esimerkkejä, kuvailee |
| Soveltaa | käyttää, ratkaisee, muuttaa, valitsee |
| Analysoi | järjestää, hajottaa, vertailee, luokittelee |
| Arvio | yleistää, suhteuttaa, perustelee, valitsee |
| Luo | rakentaa, tuottaa, kehittää, johtaa, ratkaisee |
Digitaalisen osaamisen tunnistamisen työkaluja
Osuvat taidot – TIEKE
Osuvat taidot -hankkeessa on toteutettu valtakunnallisesti hyödynnettävä osaamismerkkijärjestelmä, joka mahdollistaa aikuisten tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitojen ja tietotekniikkaa soveltavien ongelmanratkaisutaitojen varmistamisen.
Osaamismerkit on tarkoitettu yhtälailla opiskelijoiden, opetushenkilöstön, työelämän, vapaan sivistystyön henkilöstön ja asiakkaiden tai kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi. Digitaitojen osaamismerkistä koostuu kymmenestä osaamismerkistä ja viidestä koontimerkistä.
Tampereen kaupungin kehittämät TVT-osaamismerkit
TVT-osaamismerkit ovat Moodlessa kaikkein Tampereen seudun perusopetuksen luokkien 0-9 opettajien käytettävissä.
Lahden kaupungin peruskoulun opettajien osaamismerkit
Opetushenkilöstö näyttää osaamisensa kuudella erilaisella digitaalisen osaamisen alueella. Näitä taitoja ovat esimerkiksi opetusteknologia oppimisprosessissa, ohjelmointi ja algoritminen ajattelu sekä etiikka, moraali ja tekijänoikeudet.
Opintokeskus Siviksen digiosaamismerkit
Järjestötoiminnan puolelta voi hakea kahdeksaa erilaista osaamismerkkiä.
Digitukijan taidot
Suomidigi tukee julkisen sektorin digitalisaation kehittäjiä työssään. Se tarjoaa tietoa, tukea ja työkaluja digitaalisten palveluiden suunnittelijoille, tekijöille ja päättäjille. Palvelu tukee Digi- ja väestötietoviraston roolia yhteiskunnan digitalisaation edistäjänä.
Digitukija tarvitsee monenlaista osaamista. Osaamista on kertynyt opintojen tai työkokemuksen lisäksi myös harrastuksissa, vapaaehtoistehtävissä tai muissa yhteyksissä.Digitukija-osaamismerkki tarjoaa tukea oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Digitukija voi arvioida verkossa suoritettavien tehtävien avulla omaa osaamistaan digitaitojen, ohjaustaitojen ja digituen eettisen ohjeistuksen osalta ja halutessaan hakea osaamisensa todisteeksi osaamismerkin.
Eurooppalaisia malleja
DigCompEdu (European Framework for the Digital Competence of Educators).
Opettajan digipedagogisen osaamisen kansainvälinen viitekehys
Työkalu oppilaitoksen digitaalisen kyvykkyyden itsearviointiin ja kehittämissuunnitelman rakentamiseen.
ICT-osaamisen tuen ja kehittämisen ekosysteemi 